Syksyä odotellessa...

Kesä ei ole ihanan lämpimistä keleistä huolimatta vielä edes alkanut, ja täällä jo toivotellaan syksyä saapuvaksi! Eipä sentään, kevät ja kesä saavat kyllä tulla ensin kaikkine mukavine asioineen, mutta jo viime syksynä aloittamani tunika pääsi lopulta puikoilta, siitä hehkutus! Sen värit ovat kyllä sen verran syksyiset, että taidan laittaa sen jälleen kerran odottelemaan. Kainaloiden kohdalla tuli syksyllä epäilys ja luottamuksen puute uuden edessä, joten työ jäi roikkumaan ja aloitin aina vain uusia ja uusia töitä, vaikka omatunto vähän väliä muistutteli isosta keskeneräisestä. No, nyt se on valmis, ja pidän kovin:)Kaarroketunika
Malli: SK 2/2008
Lanka: Istexin Létt-Lopi
Puikot: 4,5 pyöröpuikko, virkkuukoukku 4

Värejä tunikaan tuli alkuperäisohjeen kahden sijaan hieman enemmän. Näin siksi, että tuota ruskeaa ei ollut riittävästi yhdessä sävyssä... Edit: unohdin mainita, että jätin ylimmän, pienemmän tähtikuvioketjun tekemättä samasta syystä eli samansävyisen langan puutteen vuoksi. Hamstrasin taannoin noita ihania, rouheita ja maanläheisiä Létt-Lopi -lankoja alesta lähes kaikki, mitä kaupassa oli tarjolla. Lankaa on vieläkin runsaasti jäljellä, tosin niin on sävyjäkin, joten sopinevat pieniin tai kirjaviin töihin. Hihansuut olisi myös pitänyt päätellä vissiin tiukemmin, ainakin tuo toinen on hieman hassuilla rypyillä.
Taisi ekassa kuvassa räpsähtää salama, värit ovat enemmän tätä.

Kuvausretkellä metsästä löytyi pieni metsätonttukin:)

Seeing 70's

Ei, ei täällä seitsenkymppisiä ole näkyvissä, vaan uusi neuleliivini - ensimmäinen sellainen minun puikoiltani valmistunut - tuo mieleeni kovin tuon rumankauniin aikakauden eli 70-luvun. Ehkä se on tuo värivalinta, ehkä lyhyt, knafti malli. Lisäsin kyllä hieman tuota helman pituutta, ja lämmittäähän tuo. Tosin tänään, kun liiviä lähdettiin kuvaamaan, oli tuuli erittäin viitävä eikä ilman takkia kauaa tarjennut. Joten kestäkää tyylikkäät poseeraukset (seli, seli) ;-DNeuleliivi
Malli: SK 3/2009
Lanka: 7-veljestä luonnonvalkoinen ja ruskea
Puikot: 4 ja 5 bambut

Liivin ohje on kauniille, ja ikävä kyllä niin kalliille, Noro Silk Garden -langalle, jota ei tämän huushollin ennestäänkin pullistelevista lankavarastoista löydy. Seitsemän Veljestä, jota sen sijaan löytyy, tuntui sopivan korvaavaksi langaksi, ja ihan hyvinhän tuo toimikin. Ohjeen lanka oli lisäksi itsestään raidoittuvaa, joten pitihän tähänkin versioon saada hieman värivaihtelua, vaikka sitten retrohenkistäkin.

Alkuperäisessä mallissa on lisäksi napit, jotka jäivät tästä kappaleesta tekemättä. Ohjeiden lukija oli hieman huolimaton silloin, kun ohjetta olisi pitänyt tarkastella paljon paremmin... Purkamista tuli jo muutoinkin, joten en jaksanut enää napinreikienkin takia tehdä uusintoja. Jokin kiva ruskea hakanen sopisi tuohon kivasti sulkijaksi, sellaisen löytäminen onkin seuraava projekti. Muutoin olen iloinen uuden oppimisesta ja liivi toi taas lisää vaihtelua sukkien, lapasten ja myssyjen jatkoksi. Tästä innostuneena voisin uskaltautua pian toisenkin neuleliivin pariin...:)

Vihreää mohairia

Eilen valmistui oma mohairhuivi saman mallin mukaan kuin siskon valkoinen. Pidän hurjasti tästä väristä, se tuo niin mieleen kesäisen sateenjälkeisen sammaleen. Huivi oli yön ja tämän päivän pingottumassa, silloin ainakin tuo pitsikuvio erottui selkeästi. Salamalla jouduin tuon kylläkin kuvaamaan, aurinko katosi taas jonnekin piiloonsa.
Mohairhuivi
Ohje: Novita
Lanka: Novita Rose Mohair, 150 g.
Puikot: 5 1/2 bambupuikot

Huivi on sen verran leveä, että sitä voinee pitää joko koko leveydeltään auki,
tai tavallisen kaulahuivin tapaan kaksinkertaisena, kaulan ympäri kiedottuna.

Tuon "sammaleisuuden" innoittamana annoin pienen Kukkaiskeijun päästä astelemaan pehmeälle sammalmatolle. Mikäpä sille olisikaan sen kotoisampi paikka, ja hymyileehän tuo :)Mukavaa viikonloppua!

Kissojen kevättä

Tämä postaus kertoo tällä kertaa vain kissoista, ja niiden kevään tutkistelusta. Liekö tuo kellojen siirtämisen myötä lisääntynyt valo vai mikä, mutta Pikkis-neidin ensioireet ensimmäisestä juoksuajasta alkoivat juuri samoihin aikoihin. Onneksi - toistaiseksi ainakin - kissaa nukuttaa öisin, eikä se mourua sydäntäsärkevästi kuten edellinen Piisku-neiti teki samoihin aikoihin. Kunhan tuo vaihe on kunnolla rauhoittunut, vien tytön leikattavaksi. Liian varhain ei sinne mennä, sillä eikös se niin ollut, että yksi juoksuaika pitää olla ennen kissan leikkaamista. Näin pennun kehitys ei jää kesken.

Kevät sai vähän Pyry-poikaankin vauhtia. Jokin aika sitten olin kaupungilla ja olin vetäissyt vanhat farkut jalkaani. Kotiin tultuani vaihdoin kotipöksyt jalkaan, ja farkut jäivät sängyn laidalle roikkumaan. Ja kohtakos kissat kiehnäsivät niiden lahkeiden kimpussa, molemmat haistellen ja puskien ja kummastellen. No kummastelin minäkin, mikä tuoksu niihin oli mahtanut tarttua! En ollut missään eläinten lähelläkään, minkä olisin voinut ehkä helpommin ymmärtää. Jokin kevättuoksu se vissiinkin sitten oli, joka pikkuiset kaverit sai siten innostumaan. Jopa seesteisen rauhallisia kissanpäiviä viettävä Pyry innostui vauhtiin:-)