tiistai 16. marraskuuta 2010

Pienille kätösille, pienille varpaille

Päivittelin eilen hieman blogia, muutin esittelytekstin kertomaan paremmin tästä hetkestä. Kissaystäväni, nuo pienet karvakorvat maurumirut, asustelevat tätä nykyä äitini luona. Syynä asetelmaan on allergia, onneksi ei sentään tyttösen. Kissoja näemme kuitenkin viikoittain, ja heistä tulen myös jatkossa täälläkin kertomaan. Ja kukapa tietää, ehkäpä joku päivä saan heidät vielä tännekin, ainakin kylään, kenties kesää viettämään. Onneksi välimatka ei ole tosiaan suuren suuri, eikä iso ikävä pääse kylään :)

Jotain on jälleen neulottu, kun pikkuiselle piti saada uudet villasukat entisten käytyä jo pieneksi. Koska puuvilla tuntuu saavan joskus vauvankin jalat nihkeän tuntuisiksi, päätin kokeilla sukkatöppösiä ihanan pehmeästä villa-silkki -langasta, jota vauvan on mukava pitää suoraan ihoa vasten. Valmista ohjetta tuolle Novitan Wind-langalle en löytänyt, mutta 40 silmukalla 3 puikoilla tuli juuri sopivat. Keskelle vielä Novitan villa-bambulangasta (Cloud) punainen junasukkien "makkara".

Vauvan villasukat
Lanka: valkoinen Novitan Wind (80%villa, 20%silkki), punainen Novitan Cloud (65%villa, 35%bambu)
Puikot: 3 bambusukkikset
Malli: 40 s, 1o,1n-joustin varressa, "makkara" junasukista

Vauvan lapaset
Lanka: valkoinen Novitan Wind (80%villa, 20%silkki), punainen Novitan Cloud (65%villa, 35%bambu)
Puikot: 3 ja 3,5 bambusukkikset
Malli: perus, 40 s, 1o 1n -joustin

Lapaset rukkasten alle tulevat myös tarpeeseen. Sama silmukkamäärä ja samat langat, istuvat pienten sormien ympärille hyvin.

     5 kuukautta

Huomenna meidän neiti on jo viisi kuukautta, kohta jo puolivuotias. Vielä ei aivan kierähdetä ympäri, mutta kovin kurkotetaan, niin käsillä kuin koko pään voimin jokaista kiinnostavaa asiaa, ääntä, tuoksuakin? kohti.

Monet sanovat, että eikö ole haikeaa, kun vauva kasvaa. Onhan se hieman sitäkin, mutta samalla iloitsen, varmuus kasvaa sekä turvallinen olo nähdessäni, miten tyttönen kasvaa, kehittyy, vahvistuu; ei ole enää aivan pienenpieni vasta masusta ulos tullut, niin pieni ja tavallaan myös heikko. Silti yhä varmistelen toisen nukkuessa, että tuhina kuuluu, elämä jatkuu, että vauvalla on vaatteita tarpeeksi, myös yöllä, että sitä, että tätä... Lienevät tuttuja tuntemuksia jokaiselle äidille.


Tässä tumput ja sukkaset vielä tositoimissa:)

Nyt alkoi ulkona kevyt lumipyry; josko saisimme tännekin sitä kaivattua valoa! Iloista, valoista viikkoa sinulle!

maanantai 1. marraskuuta 2010

Villaa, hernepusseja ja suota

Täällä ollaan, hissukseen. Meneekin näköjään minulla uuden arkirytmin opetteluun tovi jos toinenkin, ennen kuin löydän oikeat kolot ja paikat kullekin puuhalle.

Syksyn ollessa aluillaan, tuoksuvimmillaan vielä, kävimme koko perheen voimin ihastelemassa läheistä luonnopuistoa.Sieltä löytyy isohko suo, ja tällä reissulla löysin - ja maistoin - elämäni ensimmäiset karpalot!:)



Tälläiset valmistui jo useampi viikko takaperin, ja lensivät heti Saksanmaalle kummipoikaa ilahduttamaan.Hernepussit ja säilytyspussukka.

Nyt sain jo elokuussa aloittamani neuleen valmiiksi. No, haalarihan tuosta tulla piti, mutta into lopahti, ja tyttö saikin pöksyt. Onhan toki noillekin käyttöä. Villavaippapöksyinähän eivät lankansa puolesta toimi, mutta lämmittävät muuten vaikka sukkahousujen päällä. Ja lämpöä neiti nyt tarvitsee, kun sai jostain pienen nuhapöpön.Villaiset raitapöksyt

Malli: silmukat ja alku SK 2/10 Vauvan raitahaalari
Lanka:Novitan Nalle tummanruskea ja valkoinen

Puikot: oliko ne 3 sukkikset ja pyöröt...


Tunnelmallisia ja lämpöisiä päiviä jokaiselle, sitä tarvitaan näin kaamoksen alettua!