Huivi ja huppu samassa paketissa

Raaskin viimeinkin käyttää viime jouluna lahjaksi saamani lankakerät. Eräänlaista joulun ennakointia tämäkin;-) Mallikin on jo mielessä jonkin aikaa muhinut Garnstudion huivi&huppu -systeemi. Muuntelin ohjetta hieman sopivaksi omalle langalleni, mm. puikkokoon pienensin kympistä kasiin. Olikin erikoista neuloa pitkästä aikaa kahdella puikolla, ja vielä näin paksuilla. No, valmista tuli ainakin sutjakkaasti. Huputushuivi on muutoin valmis, mutta taitaa vain kastelun ja muotoilun vielä vaatia.

Kuvaaminen olikin sitten oma juttunsa. Koittelin asetella kameraa jos minkälaisen tason päälle, mutta huivista ei oikein saanut kunnon käsitystä missään kuvassa. Tai sitten en itse ollut kovinkaan kuvauksellista rekvisiittaa... Tässä mukana viime syksynä 7-veikasta neulotut ja ahkerassa käytössä olleet Ailin lapaset.Huppu&huivi
Malli: Garnstudio nro 102-7
Lanka: Filanda Tenderly (53%villaa, 47%akryyliä, 50g-87m), kulutus noin 200 g ja hieman viidettä kerää.
Puikot: no 8 bambut

Koitin vielä asetella huivia nallen ympärille. Pikkis-kissasta se oli kivaa, etenkin pidikkeenä toiminut perhospinni kiinnosti. PS. Nalle ei sitten ole ottanut mitään, vaikkei ihan suorassa pysynytkään....
Pyry otti tapansa mukaan rennommin:) Pyryn antibiootti näyttäisi muuten tehoavan, onneksi! Eli hätä tulee jo tehtyä enimmäkseen laatikolle. Mutta kissan masun tuo antibiootti laittaa sekaisin.. Ostin kyllä samalla ruoan tai veden joukkoon sekoitettavaa maitohappo-lääkettä, mutta Pyry taitaa kyllä tuon lääkkeen ruoan joukosta haistaa, eikä se oikein kissalle maistu. Eilen annoin tuota ruiskulla suuhun veteen sekoitettuna.

Tässä vielä jonkinlainen otos huivista, kissoista ja koirasta.

Reissu takana ja matkaneule valmiina

On tuo jännä asia, kuinka jo vuorokaudenkin reissu piristää kovin mieltä. On vain niin mukava välillä käydä kotiympyröiden ulkopuolella, ja tavata rauhassa ajan kanssa vanhoja ystäviä ja rupatella. Kiitos vielä emännälle kivojen synttärijuhlien järjestämisestä ja mukavasta seurasta! Teimme sunnuntai-iltana vielä juhlien jälkeen kunnon kävelylenkin kummipojan (rattaissa) ja ystäväni kanssa syksyisen kuulaassa säässä.

Bussimatkat käytin neulomiseen, ja sainkin valmiiksi tämän sukkaparin. Ohje on kirjasta Sukkasillaan, malli Enon kotitöppöset.
Enon kotitöppöset
Malli: kirjasta Sukkasillaan (Mitronen ja Vilkkumaa)
Lanka: Seitsemän veljestä harmaa, tummanvihreä ja punainen, yhteensä varmaan reilu 100g (minulla ei ole kunnon vaakaa kotona..)
Puikot: 3 bambut

Uusi juttu minulle oli tuo kaksinkertainen sukansuu. Kirjassa sen tekoa "peloteltiin" kovin vaikeaksi, mutta ihan hirmu hankala se ei onneksi sentään ollut, kun minäkin onnistuin sen tekemään. Tosin toisen sukan kohdalla lähdin ensi poimimaan silmukoita väärältä puolelta. Onneksi huomasin pian kummallisen näköisen tuloksen, ja lähdin purkamaan tekemisiäni.

Pyry-pojalla on edelleen pissaamisen kanssa hankalaa, eikä aina laatikolla käydessä asia onnistu. No, antibioottikuuri on vasta aluillaan, joten eiköhän se tästä. Matot on kaikki nyt ainakin siihen asti korjattu lattiolta pois, jotta poika on taas kunnossa. Peitotkin saa pestä, kun joskus se hätä pääsee sängyllekin. Onneksi on pesukone:)

Huolia ja helpotusta

Tällä kertaa tulee juttua vain kissoista. Meidän Pyry-armas pelästytti emäntänsä kunnolla olemalla muutaman päivän jokseenkin apaattisen oloinen. Pyry on kyllä muutoinkin aika leppoisa kaveri, eikä paljon juoksentele ja touhuta, mutta nyt oli kyllä jokin toisin. Jos se olisi ihminen, se vaikuttaisi varmasti masentuneelta. Ensin ajattelin, että Pyry saattaa olla vielä vähän mustasukkainen Pikkiksestä, vaikka huomiota koitetaankin antaa vähintään entiseen malliin pojallekin.

Mutta tänään poika vain makasi, lattialla, eikä laatikossa ollut mitään... Muutaman tunnin päästä huomasin, että siihen kohtaa, missä kissa oli istunut, jäi myös pieni lammikko, sinne tänne ympäri huushollia. Tätä ei sille ole koskaan ennen tapahtunut. Huolestuin ihan hurjasti, mietin onko sillä jokin sisäsairaus, halvaus, ja nytkö sekin menee... En jaksaisi toisen kissan menetystä ihan heti perään. Pikainen soitto päivystävään eläinlääkäriin, joka arveli pissatulehdusta, ja myöhemmin käynti. Pissatestin mukaan tulehdusta on, ja kissa sai antibioottireseptin, ensin lääkettä pistoksena lääkäriltä. Mikäli hoito auttaa, se oli vain tuo tulehdus. Sitä toivon ihan hirmusti!

Ihaninta oli kotona takaisin, kun Pyry oli heti hieman pirteämpi, taas omaa itseään. Vähän jo kävelikin ja pyysi ruokaa ja kehräsi entiseen malliin:) Meidän Pyry....

Pikkis-neiti jaksaa touhuta entiseen malliin. Elo sen tultua on kieltämättä hieman muuttunut: aamulehden luku ei sujukaan enää ihan tuosta vain, kun pienet tassut tahtovat selata lehteä samaan aikaan, yleensä eri suuntaan ja kovalla rapinalla. Neulonta keinutuolissa ei toimi alkuunkaan, kun tuolin reunan yli roikkukat langat on ihan hurjan kiinnostavia.Sohvalla jos koittaa neuloa, kissa hypähtää viereen ja sitten alkaa hirmuinen heiluvien puikonpäiden metsästys. Onneksi neitikin joskus väsähtää:)

Synttärilahjontaa

Keskimmäinen kummipojistani täyttää pian kaksi vuotta. Kutsu tuli syntymäpäiville ajoissa, ja valmisteluunkin varasin aikaa. Vaan enpä ollut aikoihin tehnty kaulahuivia! Aikaa noinkin pienen lapsen huiviin saa tuhraantumaan enemmän kuin arvasinkaan. Onneksi olin - kerrankin ja täysin tavoistani poiketen - ajoissa liikkellä:) Ohjeen lapasiin ja myssyyn löysin täältä, kaulahuivin tein mahdollisimman helpolla 1 o, 1 n - neuleella. Taitoin sen kaksinkerroin ja ompelin kiinni neulotun kiinnityshihnan, vai miksi tuota kutsuisi. Näin huivi on helppo on sitaista kaulaan ja se pysyy mukana lämmittämässä kovemmassakin vauhdissa:) Lapasiin kirjoin pojan nimikirjaimen.
Myssy, lapaset ja huivi
Ohje: lapasiin ja myssyyn Novitalta, huiviin omasta päästä.
Puikot: 2,5, 3 ja 3,5 bambut
Lanka: Novita Nalle valkoinen ja sininen

Kissoista pitää vielä hieman kertoa: meidän uusi tulokas Pikkis oppi vihdoin laatikolle:) Meinasikin jo emäntä hermostua, kun aina sai pestä lattiaa sängyn alta... Ei auttanut sitruunan tuoksut sinne levitettynä eikä pippurit tai kissan nostaminen laatikkoon heti ruoan jälkeen. Se varmaan tiesi kyllä, että laatikkoon pitäisi mennä, mutta kaipa se oli jotain uuteen kotiin sopeutumista. Lopulta, kun suljin makkarin oven eikä kissa siten päässyt enää sängyn alle, ja laitin sille ihan oman laatikon ja nostin kissan vielä sinne, alkoi tapahtua. Ensin se alkoi leikkiä hiekan kanssa;-) Mutta myöhemmin huomasin sen jättääneenkin jotain laatikkoon! Pieniä iloja emännälle tuokin!

Blogikissan tehtävänsä Pikkis on myös ottanut hyvin tosissaan:

Kurnauskis, terveisiä Pikkikseltä!

Hei kaikki, minä olen Pikkis, 3-kk ikäinen tyttökissa. Emäntäni sanoo, että minusta tulee blogikissa, mitä se sitten meinaakaan.

Juureni ovat Pohjois-Karjalassa, mutta isona aion olla paljastassuinen turkulainen, kuten ystäväni Pyrykin. Kotiuduin tänne uuteen majaani noin viikko sitten. Aluksi minua hieman jännitti Pyry-poika, joka on niin hirmuisen iso, minä kun olen vielä aika pieni. Sille piti varoiksi vähän sähistä ja pörhistää häntää, jotta näyttäisin hieman isommalta. Myöhemmin uskaltauduimme jo haistelemaan nenujamme.
Pyry ei uhitteluistani vissiinkään paljon välittänyt eikä häntäänsä heilauttanut, taitaa olla aika rauhallinen ja kiltti kaveri. Koitin sitä joskus vähän leikkiinki innostaa, mutta ei se useinkaan jaksa innostua. Vieressä sentään antaa jo ottaa päivänokosia:)


Uudessaa kodissa on kaikkea kivaa ja jännittävää, mitä pitää tutkia tarkkaan. Siinä riittääkin puuhaa pitkäksi aikaa. Olen myös huomannut, että uudella emännälläni on kaikkia kivoja juttuja, mitä se kuljettaa mukanaan, mm. isoja keriä lankaa. Ja jotain puisia heiluvia tikkujakin sillä on joskus käsissä, niitä on kiva pyydystää ja (koittaa, emännän huom.) pureskella...
Nyt menen päivänokosille, ehkä Pyryn viekkuun. Mukavaa viikonloppua kaikille, etenkin nelitassuisille:)