Viimeksi hieman vihjaisin, että jokin on hidastanut neulontaani. Iltaisin ei ole ollut voimia eikä tarpeeksi hyvää oloa puikkojen kilkutteluun, enkä ole oikein vieläkään päässyt kovin pitkälle askareideni kanssa.
Onneksi syy neulevaikeuksiin on kuitenkin jotain todella sen arvoista, jotain kauan kaivattua, toivottua ja ihmeellistä:

Vielä emme ole kohdanneet kasvoista kasvoihin (muuta kuin monitorin kautta), siksi toivonkin Pienelle suojelusenkeliä näiden jäljellä olevien kuukausien odotuksen varrelle.

Talvisia neulontapäiviä kaikille!
3 kommenttia:
Onneksi olkoon!
Eipä sitä viitsi tehdä mitään ylimääräistä jos on oikein huono olo, mutta onneksi on helpottanut sinulla.
Saapas nähdä mitä kissat sanovat uudesta tulokkaasta. :)
Onnea!
Kiitos paljon onnitteluista!:)
Tosiaan, pikku karvatassuystävät voivat vähän yllättyä. Onneksi siskojen lapset ovat pyörineet täällä sen verran ahkeraan, että kissat ovat jo päässeet tottumaan pienempiinkin ihmisiin:) Toistaiseksi on mennyt ihan hyvin tuo tutustuminen...
Lähetä kommentti