Viime viikkojen käsityöt ovat olleet enemmän ompelupainotteisia. Pitkät päivät, tai muuten vain kevään levottomaksi tekemä mieli, eivät tunnu jättävän kovinkaan paljoa aikaa television ääressä istuskelulle, joka puolestaan on minulle se paras neulontahetki. Niinpä ompelukone on saanut surista iltojen tunteina.
Keittiö kaipasi mielestäni uusia, vaaleampia verhoja. Kangasvarastossa olen vaalinut kauniin harmaaseen taittavaa vaaleansinistä pellavaa, joka kuitenkin yksistään oli kovin pelkistetty.
Mummin liinavaateperintöjen joukossa odotteli pitsireunainen lakana, jonka lakanakangas oli paikoin reikäiseksi kulunut. Pitsi on kuitenkin kaunis, ja pääsi nyt koristamaan keittiön verhoja.Myös maakuuhuone kaipasi uusia verhoja uusien tapettien ja lattian seuraksi. Samaisesta, rakkaan mummin liinavaatteiden aarrekätköstä, löytyi kaksi kaunista, tällä kertaa täysin ehjää lakanaa niin ikään pitsisomistein.
Näistä löytyy myös isoäidin nimikointi. Lakanat ovat luultavasti alunperin mummin äidin käsialaa, joka toimi käsityönopettajana. Nämä lakanat ovat säilyneet hyvässä kunnossa, parempina liinavaatteina kun ovat välttäneet ns. arkikäytön. Nyt niiden aika oli päästä kunniapaikalle.
Verhojen yläpuolinen tilaa kaipasi myös piristystä, ja niinpä kokeilin ommella minäkin oman kangasviirini. Väreiksi valikoituivat makuuhuoneen siniset sävyt. (Kuvasta tuli valitettavasti aika hämärä, ikkunaa vasten ei tainnutkaan olla se paras idea kuvata...)
Vähemmän arvokkaita pitsejä ompelin Ikeasta ostettuihin valkoisiin kasvopyyhkeisiin. Näin sain ripauksen romanttista mieltä myös wc:hen.
Ompelukset, mutta myös neulomukset, jatkuvat! Aurinkoista alkanutta viikkoa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti