Merenneidon kaste ja koivutikkaat

Pikkuisen kastejuhlaa vietettiin onneksi hieman kuivemmissa syyskeleissä kuin mitä viime aikojen säät ovat olleet. Päivää juhlittiin pari viikkoa sitten mukavassa, hyvässä seurassa, iloisen ja leppoisan papin kera. Neitikin oli nätisti, tosin alkupuolisko toimituksesta jäi vähän väsy- ja nälkäitkun peittoon. Seremoniamestari ei ollut onneksi turhan tarkka, ja saimmekin pitää pienen maitopaussin, jonka jälkeen tytön olo olikin paljon rauhaisampi. Koska etenkin viime kesän parhaimmat hetket koimme meren äärellä, tuli tyttömme nimeksi Meri.Villaisia käsitöitä on tekeillä, vaikkakin hitaanlaisesti. Työstä valmistuu aina kerros ja muutama iltaisin neidin nukahdettua, ennen kuin uni hiipii äidinkin silmiin. Toivottavasti haalari valmistuu ennen pakkasia.

Sitä ennen, sopivasti kastejuhlaan, saimme (tai K. sen isoimman työn teki) tälläisen käsityön kannettua olohuoneeseen. Idean sain keväällä television sisutusohjelmasta, missä jossakin kukkakaupassa oli vastaavat somistuksena.

Leppoisaa viikonlopun jatkoa!