Neiti Nyyttinen

Rakas, odotettu Neiti Nyyttinen, reippaan ison Neidin pikkusisko, saapui tiistaina 14.5.2013, klo 14.12.

Voi Rakkautta, kun sylissä on kokonainen elämä, 
voi Kiittollisutta, saada kokea vielä kerran ihmeistä suurin. 

Ison tytön päivä(uni)peitto ja masuvauvallekin jotain

Muru-viehätys ei ota laantuakseen. Kaivelin tilkkupussia ja leikkelin tilkuista vielä pinon pikkutilkkusia. Tällä kertaa hieman isompia kuin aiemmassa vauvanpeitossa (noin 13 X 13 cm taisi olla) ja koitin valikoida tyttömäisiä värejä.

Suunnitelmissa kun on ollut jo aivan liian kauan tehdä tytölle päiväpeitto. Nyt kun päiväunipeittokin alkoi käydä pieneksi, sain ajatuksen yhdistää nuo kaksi tarvetta. Näin syntyi pehmeä ja lämmin tilkkupeitto, jonka toinen puoli on valkoista fleeceä (ihan vain Ellokselta tarjouskorista löydettyä). Kanttaisin myös tuolla samalla fleecellä reunat helposti kääntäen sen oikealle puolelle.

 Jospa tämä nyt jonkun aikaa toimisisi, pituutta ainakin tuli toista metriä, leveyttäkin jotain 80-90 cm.

Vauvalle tein unipussin Kestovaippakaupan Apilajoustiksesta, vuorena Jätti-Rätin leppistrikoota.

Yläosaan piirsin kaavan Gyntherin potkuhousuista (1-v. koko), tuohon kainaloon asti, ja lopun piirin vapaalla kädellä. Pohjassa on vetoketju, olalla nepit. Pituuden puolesta taisi tullakin aika reilu, pitäisi mennä ainakin ensimmäiset puoli vuotta, ehkä jopa vuodenkin, katsotaan sitten.

Kokeilin vielä kerran tuota potkuhuosujen ompelua, tällä kertaa Ottobren 3/06 kaavalla, koko 56 cm.

Kaksi kertaa purkasin tuon haarakiilan, ja kolmannella kerralla en enää sitä saumurilla surauttanut, vaan leikkasin uuden palan ja aputikkasin sen ensin käsin paikoilleen. Tuli heti parempi, kunpa olisin malttanut jo ekalla kerralla.... Kangas ompunvihreää velouria HannanKankaasta, applikaatiot Sampsukan Huhuu-joustista. Noissa vauvanvaatteissa olen kokeillut ensimmäistä kertaa joustavaa suoraommelta resorilla kanttauksissa. Toisinaan tuleekin ihan siisti, toisinaan vähemmän siisti. Näissäkin potkareissa ei resori kiinnittinyt joka kohdista, eikä siitä sitten enää tule kovin siistiä, kun jälkeenpäin korjaa. Ehkä se kaksoineula on sittenkin parempi, vaikka sen kanssa saakin välistä vääntää...

Pienet tumput tein jo hieman aiemmin norsutrikoosta, vuorina ohutta bambuvillaneulosta. Tässä vielä kaikki (viimeiset?) vauvaompelukset yhteiskuvassa. Vauva saisikin jo pian tulla, yliajalla jo mennään...

Keväistä (äitien)päivää ihan kaikille täällä piipahtaville!

Vaippuleita viis

Näiden vaippojen ompelemista lykkäsin syystä tai toisesta, pikkuvaatteiden ompelu vei enemmän mennessään. Epäilemättä myös jännitin työhön ryhtymistä, kun en ollut ennen sisävaippoja ommellut, vain muutamia (sisä)täyttöjä tytölle ja siitäkin on jo tovi. Mutta voi, tämähän onkin kivaa! Ja mikäs siinä, kun löytyi hyvä Nöttösen-kaava Kestovaippainfon sivulta ja selkeät kuvalliset ohjeet täältä!

Tein vaipoista S-kokoisia, jospa eivät ihan heti kävisi pieneksi. Ompelin nyt alkuun vain viisi vaippaa, varastossa odottaa kuusi käytettynä ostettua ja yksi uutena hankittu valmisvaippa. Katsotaan sitten, kuinka tuo kestoilu lähtee käyntiin, tytön kanssa kun aloitimme vasta vähän myöhemmin. Jos kaikki sujuu jo alusta hyvin, niin mielellään noita surauttaa lisääkin:)

Itselle vielä muistiin, että päällikankaana kaikissa joustofroteeta (Kestovaippakaupan kotimaista ruskearaidallista tai Oliivia ja Pehemiältä taannoin ostettua 2-laatuista luomu-Ankkalampea). Ihoa vasten kaikissa Kestovaippakaupan tenceljoustista, imuina tiiman mallissa yksi kerros kotimaista bambupuuvillafleeceä ja kolme krs joustista. 
Pienet vauvantumput Muru-tilkuista pääsivät myös kuvaan.

Eteen väkersin joko valmislapun tai sitten leikkasin Murukankaista pienet ankkatilkut, ja näiden alle sujautin kokolapun. Varoiksi ompelin samalla myös viisi paria liivinsuojia valmiiksi.

Masuvauva tarvitsee oman pyyhkeen, kun emme tuota äitiyspakkausta tällä kertaa ottaneet. Kokeilin ommella tuollaisen itse ottaen mallia tytön ÄP-pyyhkeestä.

Pyyhkeessä on samaa Ankkalampea kuin parissa vaipassa sekä Jättiksen valkoista joustofroteeta. Hupussa Kestovaippakaupan mangonkeltaista bambujoustofroteeta, kanttausten resori taisi olla Rosa-Matildalta. No, kovin siististi ei nuo kanntaukset tulleet... Mutta jospa tuo ajaisi tehtävänsä pyyhkeenä.

Tein myös koko serkusköörille keväiset pipot.

 Pojat saivat omat Lada-piponsa, näissä vuorina samaa Jättiksen sinapinkeltaista trikoota mitä edellisen postauksen vaatteissa, ja serkkutytölle samanlainen Punahilkkapipo kuin omalla tytöllä (sama sinapinkeltainen vuori tässäkin). Oma sisko sai kaksinkertaisena ommellun ruusupipon Jättiksen trikoosta, ja itsellenikin vielä tein Muru-tilkuista mustapohjainen Kissapipon. Tässä vuorina kierrätettyä leppisteepparia. Käyttö on tällekin vielä tänä keväänä, tänäänkin tuulee niin että pyykit meinavat narulta karata...

Mukavaa alkanutta toukokuuta!

ja ruskeilla sekä keltaisilla jatkettiin

langoilla nimittäin.

Masuvauvalle tarvitsin haalaria (eli ihan oikeasti on uskoakseni tarvetta, toisin kuin ehkä bodeille ja potkareille, joita löysin tyttösen jäljiltä aikamoisen pinon.. tosin eivät ole itsetehtyjä nuo), sellaista vanuhaalarin tapaista, hieman kevyempää kuitenkin. Kankaaksi valitsin Kestovaippakaupasta talvella hankitun ihanan, suklaanruskean pilvivelourin. Mietin mikä kaava olisi sopivan helppo ja nopea. Valmiiksi oli piirrettynä vain Nukkumatti-unihaalarin (Ottobre 6/12) kaavat koossa 56 cm. Sattumoisin törmäsin tähän blogipostaukseen, jossa tuota kaavaa oli käytetty jumpsuitin ompeluun. Päätin matkia perässä ja käyttää jo valmiiksi piirrettyjä kaavoja säästääkseni vähän aikaa ja vaivaa. Hupun piirsin Ottobren (4/12) jumpsuitista.

Ja oman haalarin myöskin vuoritin Jätti-Rätistä löytämälläni napakalla trikoolla. Muutama sauma piti työvaiheessa purkaa, kun en jaksanut mistään etsiä ohjetta, kuinka tuon vuorituksen tekee nätisti niin että saumat jäävät päällikankaan ja vuoren väliin piiloon. Vuoritus onnistuikin lopulta ihan hyvin, mutta jälleen oli haarapalan kanssa ongelmia... Tällä kertaa sen toki jätin paikalleen. Vetoketju on uutena kirppikseltä ostettu. Hiharesoreista tein suljettavat. Tykkään kyllä, toivottavasti on sitten sopiva ja pääsee käyttöön.

Bodeja halusin kaikesta huolimatta vielä väkertää, ja tällä kertaa koitin hieman pienentää tuota Kisuliini-bodyn (Ottobre 6/12) 56 cm kaavaa mm. hihoja lyhentäen ja kaula-aukkoa suurentaen. Tosin jos suunniteltu kestoilu sujuu heti alussa, saa tuota kokoa bodylla ollakin.

Keltaisessa bodyssa jälleen Kestovaippakaupan apilatrikoota sekä samaa Jätti-Rätin trikoota, jota myös haalarissa vuorina. Tykkään tuosta trikoon väristä ja laadusta kovin, pitää hankkia lisää, jos sitä vain vielä löytyy. Tähän kokeilin kääntöhihoja tuosta paidan omasta kankaasta. No, ei niin kovin kiva lopputulos, mutta jääköön, mikäli toimivat. Muutoin leikkaan pois.

Ruskeassa bodyssa Samspukalta palanen ihanaa norsutrikoota. Ihan ei norsut riittänyt koko korkeudelle, joten laitoin haaraan apilatrikoota. Tuossa kohtaa ei sauma varmaankaan haittane, kun vaippa on kuitenkin alla. Bodylle kaveriksi tein pienen hiippamyssyn. Tykkään tästä niin! Mitat otettu valmiista vauvan kypärämyssystä ja malli piirretty hiippalakin muotoon. Lakin vuorena ohutta ruskeaa bambuvillaneulosta, jonka ostin aikanaan Hanhelilta. Todella kevyt ja mukavan pehmeä kangas vuorikankaana.

Jospa sitten nuo bodyt ainakin riittäisi. Seuraavaksi olisi vaippuleiden vuoro.

Mukavaa loppuviikkoa!

Vihreillä langoilla

Odotellessa että ulkona alkaa toden teolla vihertää, päätin ottaa kaiken ilon irti saumuriin vaihdetuista vihreistä langoista.

Ihana, Sampsukasta ostettu Punahilkka-trikoo, on odotellut sopivaa kohdetta johon sen raaskisin silputa. Kovin isoa palaa sitä ei ollutkaan, mutta Dreamland-tunikaan (Ottobre 4/2011) ja neliöpipoon kyllä riitti hyvin.

Ihastuin tuohon tunikan malliin kovin!:) Ja nythän se onkin vasta ajankohtainen, koot kun alkavat 98 cm:stä.

(Mitä tuonne portaille oli unohtunut...äidin reppu ja likapyykkiä....)

Hamosen tein vielä paidalle kaveriksi, joskin tuo taitaa olla vielä ainakin helmasta vähän reilu. Ehkä ensi kesänä istuu paremmin. Apilatrikoo on Kestovaippakaupasta. Tasku samaa Punahilkka-trikoota. Tässä ei mitään ihmeempää kaavaa ollut, vaan käytin ne palat, mitä kangasta oli jäljellä, sopivankokoisia kun olivat.

Pipon vuoritin yöpuvussakin käytetyllä leppis-trikoolla.

Piposta tuli aika pirteä, ja tyttökin haluaa mieluiten uuden pipon pihalle :)

Vauvalle kokeilin potkuhousuja Ottobren (4/2012) kaavalla, koko 56 cm.

 Pupumetsä-velour Sampsukalta, resorit taisi olla aikanaan RosaMatildasta. Juu, tunnustan, tuon haarapalan kanssa oli ongelmia... Parin purkamisen jälkeen jätin kokonaan pois. Kaava tuntuu olevan sen verran reilu haarasta muutoinkin, joten toivon tuon toimivan noinkin.

Seuraavaksi jotain muuta väriä:)

Vielä vähän lisää pientä ja jotain neulottuakin

Tuossa jokin tovi sitten podin melkolailla huonoa omatuntoa, kun en ollut vielä ommellut vauvalle mitään. Nyt puolestaan hieman kirpaisee, kun tyttönen tulee kysymään, mitä äiti tekee, ja tämä taas ompelee vain jotain pienen pientä. Mitenköhän sitä osaakaan olla kahden pienen rakkaan kanssa ja tuntea jakavansa tasapuolisesti kaikkea.... No, eiköhän se järjesty itsellään.

Mutta siis, tälläisiä on vielä tullut ommeltua tulokkaalle.

Kokeilin ensin kietaisubodya, ohje Ottobre 1/12.

Suljettaviin hihoihin löysin tätä kautta hyvän ohjeen. Kankaina Jätti-Rätin valkoinen joustofrotee ja Myllymuksujen kaapissa kauan odottanut apinajoustofrotee. Tämäkin on kooltaan 56 cm, kuten edelliset bodyt, vaikka vaikuttaa melko isolle...

Joten piirsin vielä 50 cm kaavat ja kokeilin nappilista-bodya (Ottobre 1/12), mutta melko huonolla menestyksellä...

Olisi pitänyt harjoitella tuota nappilistaa vaikka ihan vain johonkin tilkulle ensin. Bodyn kangas on Kestovaippakaupan apilatrikoo, jota ostin tosiaan kolmessa värissä vajaat vuosi sitten. On se vain niiiin ihanaa tämä kangas! Tässäkin samalla ohjeella tehdyt suljettavat hihat. Nepit vielä puuttuvat, minulla kun ei ole muita kuin Kamin isoja neppejä kotona.

Potkuhousut ompelin Gyntherin ohjeella, koko noin 62 cm. Tätä pitää kyllä muokata, jos vielä tällä kaavalla meinaa ommella. Mutta tulipahan nyt kokeiltua. Kankaina etukappaleella Huhuu-joustis Sampsukalta ja takakappaleella HannanKankaasta jo viime vuonna hankittu ihana ruohovihreä joustofrotee.

Tämäkin odottelee vielä pienempiä neppareita.

Niin ihanaisista Muruneuloksen tilkuista tein vauvalle peiton.

Koko noin 70 X 80 cm. Toisella puolella Kestovaippakaupan ruskeaa, raidallista bambupuuvillafleeceä, sivussa oleva Rakkaudella ommeltu -merkki Sampsukalta.

On tyttösellekin jotain valmistunut sentään. Ihastuin Garnstudion sivuilla tähän malliin.

Hetken mietin, onkohan tyttö jo iso tuollaiselle myssylle, mutta kyllähän tuo vielä hänelle käy :)

 Lankana Anttilasta jokunen vuosi takaperin ostettua villasekoitelankaa vaaleanpunaisena, beigenä ja valkoisena.

Tähän pitäisi vielä tehdä lapaset samaa sävyä. Sopii mielestäni uuden ihanaisen Creamin vk-puvun kanssa (ostettu siskon puodista). Kaikkea ei tarvitse sentään tehdä itse :)

Ihka ekat bodyt!

Tai pitäisi sanoa loppuun asti ommellut ekat bodyt. Jo syksyllä 2011 aloitin ompelukurssilla bodyn tekoa, mutta se jäi kesken jo alkumetreillä, kun resorin ompelu takkuili... Sen jälkeen ei ole uskallusta ollut uuteen kokeiluun. Ehkä hyväkin, monenlaista on sen jälkeen tullut opittua ompelun saralla.

Nyt kokeilin Ottobren 6/12 raglanhihaisen bodyn kaavaa. Koko molemmissa on 56 cm, mutta vihreästä tuli hieman reilumpi. Molempien trikoo jo viime toukokuussa hankittua niin ihanaa apilatrikoota Kestovaippakaupasta. Resorien ostopaikkaa en muista, Äidin tekemä -merkit MamSellilta.

Ei tuo bodyn ompelu sitten lopulta kovin hankalaa ehkä olekaan. Paitsi ensi kerralla muistan, etten venytä tuota resoria haarassa... Nimittäin vasta nepittäessä huomaa, että lahkeensuut voi näin jäädä vähän epäsuhtaisiksi. Saa nähdä, miten toimivat käytössä. Jospa vielä ehteisin muuaman bodyn ommella lisää!

Housut tein myös näille pariksi, kaavana niissä Ottobren 1/12 Little Houses, koko 56 cm.

Ruohonvihreä joustofrotee HannanKankaasta, takakappaleen Hippiekukka-joustis Metsolasta aikanaan ostettua.

Tytölle tein jo muutama viikko sitten vielä yhden yöpuvun, onkin jo kolmas tämän talven aikana ommeltu. Kaupasta tuodut olikin jo käyneet kaikki pieniksi.

Ja tästä olisi oikeastaan pitänyt aloittaa, sillä kangas on ihanan pehmeä, ja ennen kaikkea lämmin näin vieläkin yöllä jatkuvilla pakkasilla. Kankaana siis Kestovaippakaupasta tilattu kotimainen bambufleece. Kaava taisi paidassa olla Ottobren (6/09) Night Owl ja housujen Stripy legs -leggarit.  Kukka-applikaatio velouria.

Housut vain tahtoivat vastustaa kovin tuon vyötärön kohdalla, jossa oli ensin kuminauha. Purin epäonnistuneen kumpparin pois pois ja ompelin resorin. Kun olin surauttanut saumurilla resorin lähes kokonaan kiinni, huomasin vasta katsoa, että saumahan tulee ulospäin! No, enää en jaksanut purkaa, yöpuvusta kun vain on kyse. Ja noin ei sauma ainakaan paina tytön massua unissa :-)

Aurinkoista huhtikuuta!