Tämä postaus kertoo tällä kertaa vain kissoista, ja niiden kevään tutkistelusta. Liekö tuo kellojen siirtämisen myötä lisääntynyt valo vai mikä, mutta Pikkis-neidin ensioireet ensimmäisestä juoksuajasta alkoivat juuri samoihin aikoihin. Onneksi - toistaiseksi ainakin - kissaa nukuttaa öisin, eikä se mourua sydäntäsärkevästi kuten edellinen Piisku-neiti teki samoihin aikoihin. Kunhan tuo vaihe on kunnolla rauhoittunut, vien tytön leikattavaksi. Liian varhain ei sinne mennä, sillä eikös se niin ollut, että yksi juoksuaika pitää olla ennen kissan leikkaamista. Näin pennun kehitys ei jää kesken.
Kevät sai vähän Pyry-poikaankin vauhtia. Jokin aika sitten olin kaupungilla ja olin vetäissyt vanhat farkut jalkaani. Kotiin tultuani vaihdoin kotipöksyt jalkaan, ja farkut jäivät sängyn laidalle roikkumaan. Ja kohtakos kissat kiehnäsivät niiden lahkeiden kimpussa, molemmat haistellen ja puskien ja kummastellen. No kummastelin minäkin, mikä tuoksu niihin oli mahtanut tarttua! En ollut missään eläinten lähelläkään, minkä olisin voinut ehkä helpommin ymmärtää. Jokin kevättuoksu se vissiinkin sitten oli, joka pikkuiset kaverit sai siten innostumaan. Jopa seesteisen rauhallisia kissanpäiviä viettävä Pyry innostui vauhtiin:-)
keskiviikko 1. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hih, mikähän ihana keväinen tuoksu oli tarttunut lahkeeseen, oiskohan jonkun kissan jättämä pissijälki.
Hehe, tuo voi hyvinkin olla totta, lahkeet kun ovat vähän ylipitkät ja välillä laahaavat maatakin ;-)
Lähetä kommentti