Kevätflunssien jälkee

Tyttönen ja minä saimme molemmat kunnon nuhaflunssan, joka on onneksi jo takanapäin. Nyt ollaan jo haisteltu kevättä, ihasteltu ensimmäisiä, esiin nousevia kukkia,

tuotu niitä vähän itsekin omaksi ja muiden iloksi,

ja saatu jotain valmistakin väkerrettyä. Piti heti kuvatakin, vaikka toisesta puuttui vielä narut...

 Tyttömäiset Norjalaismyssyt

Malli: Norjalaismyssy, molemmissa 109 s.
Lanka: Novitan Miami, v-punainen ja pinkki
Puikot: Pienemmässä myssyssä resorissa 3 pyöröt, muuten 3,5, kooksi tuli noin 48 cm. Isommassa myssyssä 4,5 pyöröt. Koko noin 50 cm.

Sisko toivoi omalle tyttöselleen Norjalaismyssyä. Näitä on niin kiva neuloa, mutta aina tulee sama ongelma, se oikean silmukkamäärän löytäminen... Kaksihan näitä tuli sitten tälläkin kertaa neulottua, ja toinen päätyi oman tyttösen päätä lämmittämään.

Jos vain malttaa pysyä päässä siis:)

Mummilassakin ihasteltiin jälleen kissoja riemunkiljahdusten kera. Pyry-poika se ei vain jaksanut leikkiin intoutua tälläkään kertaa. Vanha-herra - sillä sitähän tuo jo alkaa pian ollan - otti tuttuun tapaansa rennosti.

Lämpöisiä ja aurinkoisia kevätpäiviä ja rauhallista Pääsiäistä sekä hiljaista viikkoa Sinulle!

Aarteita lapsuudesta

Kaipa sitä jo on omasta lapsuudesta sitten vierähtänyt aikaa tovi, kun kovin nostalgisille tuntuvat siltä ajalta säilyneet aarteet. Kaivelin pari viikkoa sitten mummilassa vaatekaapin perukoita, ja sieltä löytyi useampi pari tyttöjen todella suloisia kenkiä. Vanhanaikaisimmat, ja pienimmät, pääsivät osaksi sisustusta.

Mekko sen sijaan taitaa olla siskon tytölle juuri oikeaa kokoa tänä kesänä! Mekko onkin ilmeisesti hänen,  -80 luvun alussa syntyneen, nuoremman siskoni.


Vaippaompeluksilla jatketaan, (toivottavasti en ihan kyllästytä osaa täällä piipahtavista. Lupaan ettei tästä tule pelkästään vaippablogia!:). Nyt kokeilin ensimmäisten PUL-taskun ompelua. Kaavana käytin edelleen Suuri Käsityö -lehden numeron 1/08 kaavaa, ja nyt kokoa L. Noiden siivekkeiden saaminen symmetrisiksi on vain sitten hankalaa!

Ensimmäisen, ja mielestäni kivamman, vaipan päällikankaana on aivan ihana Eurokankaan Sienet ja kukat -PUL.

Sisäkankaana tässä on sininen mikrofleece.

Toiseen vaippaan ompelin kuosin Jätti-Rätin raidallisesta PUL-kankaasta. En oikein tiedä, iskeekö tuo kuosi, mutta on ainakin iloisen värinen, aurinkoinen! 
 

Sisäkankaaksi laitoin mielestäni väreihin sopivaa Myllymuksujen vihreää bambujoustofroteeta. Märällehän tuo tuntuu, niin täytyy käyttää sitten kuivaliinaa erikseen tuossa vaipassa. Tässä vaipassa kokeilin myös ekaa kertaa tehdä neppikiinniteisen vaipan.

Tässä vielä salamalla otettu kuva vaipoista. Vanhahan tuo minun kamera jo on, ja kuvatkin harmillisesti ja nolostuttavastikin sen mukaisia...:-(


On täällä jotain neulottukin. Puikkorintamalla on ollut aivan hirmu hiljaista. Osa syynä on käsivaivat, ranteen/peukalon rasitusvamma, joka on vaivannut jo tammikuusta asti. Sen takia pitäisikin käyttää rannetukea päivät pitkät, vaan kömpelöhän tuo on... Mutta tällaisen myssyn tein itselleni, kun nuo kaikki vanhat on joko venyneet resorista ihan muodottomiksi, taikka sitten kadonneet jonnekin. Mallina tuttu ja kiva Mario Myssy. Voi kun vielä ehtesi tehdä samansävyiset lapaset... Valkoinen kukkakoriste on löytö KappAhlista.


Malli: Mario-Myssy
Lanka: Novitan Anni harmaa
Puikot: 6 pyöröt ja bambusukkikset

Tulipahan kuvia monta tällä kertaa.

Aurinkoista viikon alkua Sinulle juuri :-)

Kerhotossun tekeleet ja pottaruohoa

Ei täällä vielä sentään olla kuivaksi opettelemassa, vaikka vähän hassu otsake tulikin..;-) Ja mitäs minä tekisinkään juuri heränneellä vaippaompeluinnolla, jos neiti ei niitä enää käyttäisikään!


Potalla on toistaiseksi aivan toisenlainen tehtävä. Tämä yksilö on äidin luota tuotu vanha aarre, ruostunut ja kolhiintunut, mutta niin suloinen, kotimainen pieni potta, että pääsi nyt toimittamaan herneenversojen istutusruukun virkaa, ihan paraatipaikalle ikkunalle:) Nuo versot on tosin jo syöty salaatin joukossa, nam!

Näin tässä jokin tovi sitten Tosimummon blogissa suloiset tossut ja innostuin kokeilemaan moisia myös meidän neidille.


Kerhossa kun on useammallakin lapsella suloisia tossuja, ja meidän tyttö on toistaiseksi leikkinyt sukkasillaan. No, eihän meillä vielä tosin kävelläkään, joten ei sillä niin väliä olisikaan.

Ehkä olisi kuitenkin pitänyt lukea ko. blogin postaus tarkemmin, sillä näissä oli tosiaankin aikamoinen väkertäminen. Jonkinlaiset noista nyt tuli kuitenkin, ja kerran olivat jalassakin, vaan taitavat jäädä koristeeksi...

Kaavat tossuihin löytyvät Emma Hardyn kirjasta Ompele kaunista lapselle. Kirja itsessään on jo kuin pieni namipala kauniine kuvineen, joiden sommitelu ja värimaailma ovat aivan ihanan suloisen hempeitä, omiaan näin keväällä houkuttelemaan ainakin kirjan selailuun. Kankaiksi valitsin sopivimmat kotoa löytyneet palaset, eli marjapuuronvärisen pellavan ja sisäkankaaksi pilkullisen puuvillapopliinin. Ommellessä huomasin, että kangasvalinta olikin kovin samanlainen kuin kirjan kuvassa... Nappien sijaan laitoin nepit, kun oli vielä noita suloisia kukkaneppejäkin.

Tossujen jälkeen olikin mukava hurauttaa tälläinen helppo kantti kertaa kantti -ompelus.
 Ja tämä on ainakin hyödyllinen, lämmittävä/viilentävä kauratyynyt siskolle tuliaisiksi. Ompelin sen Hemtexin pöytäliinasta ylijääneestä palasta. Pöytäliina kun oli ylisuuri meidän pöydälle ja pääsi aikanaan pienennysleikkaukseen.

Mukavaa maaliskuuta sinulle:)

Lisää vaippuleita ja mukavia kyläilyjä

Vaippuleiden ompeluun on kovin moni kestoilija jäänyt koukkuun, ja mukavaa puuhaa tuo onkin, kun vain pääsee vauhtiin ja sisälle vaippamaailman saloihin. No, eipä tuo tosiaan loppujen lopuksi kovin salatiedettä olekaan, ja noita nopeasti kuivuvia sisätäyttöjä on myös nopea ommella.


Ohjeena on sama kuin ensimmäisessäkin vaipassa, eli SK 1/08, kokona näissäkin M. Ruskeissa vaipoissa päällikankaana on kirpparilta löytynyt H&M:n tunika, norsuvaipan kangas on uutta Myllymuksujen joustofroteeta.

Sisäkankaana kaikissa on valkoista coolmaxia. Kokolaput on Pikku Auringosta. Noihin yksivärisiin vaippoihin halusin tehdä piristykseksi applikaatiot takapuolelle, ja tuo vaaleanpunainen sydän onnistuikin velourista ihan kivasti. Mallina siinä on Tilda-sydän. Mutta Norsukankaasta leikattu norsurivi tahtoikin sitten marssia vähän vinoon...


Laskiasviikonloppua vietetään täälläpäin kauniissa, mutta niin tuulisessa säässä, että vauhtia pulkkaan saa melkein jo itsestäänkin tuulen voimasta:-) Lunta onneksi on vielä riittäväsi laskemiseen.

Sisko perheineen tuli tänään kylään. Kahviteltiin, jutusteltiin, nautittiin laskiaispullista ja hyvästä seurasta:) Neidillä oli myös lysti seurata isompien lasten touhuja ja vilistystä! Kyllä siinä kului mukavasti tovi jos toinenkin, ja aina välillä kuului iloinen kiljahdus :-)




 Aurinkoista laskiasviikonloppua Sinulle!

Kuvauspäivän mekko

Ajatuksissa on ollut jo jonkin aikaa ommella neidille tunikamekko. Sellainen vähän hienompi, jota voisi kuitenkin pitää myös villavaippahousujen ja bodyn päällä. Tällä viikolla oli sitten vauvakerhossa valokuvaus, ja siitä sainkin lopulta sen hyvän syyn käydä tuumasta toimeen. Pikkaisen meni yötöiksi, mutta valmistuihan tuo ennen bussin lähtöä :-)

Kankaana  tuollainen joustava vaaleanpunainen velour, applikaatiossa tilkku vastaavaa beigeä kangasta. Kaavat piirsin valmiista, jo pieneksi käyneestä, mekosta hieman muokaten. Aivan täydellinen ei mekko ole, olisi esim. saanut olla hieman leveämpi yläosastaan, ja tuo sydänapplikaatiokin olisi voinut tulla nätemmin... Seuraavaan mekkoon sitten paremmalla kokemuksella! Olkaimissa on neppikiinnitys. Ensimmäistä kertaa kokeilin joululahjaksi itselleni ostamia neppipihtejä, ja se vasta olikin hauskaa (alun kangertelun jälkeen tosin, johon vähän K:n apuakin tarvittiin..).

Mekko piti tietenkin kuvata heti kerhopäivänä (ennen kuin suttaantuu..), ja viimeisten auringonsäteiden kanssa juostiin kilpaa...

(Helma ei ole vino,vaikka tässä ihan sille näyttääkin..., kuvaaja se seisoi aivan vinossa kulmassa) .

Tässä vielä mekko käytössä. Noin tyttömäisen asun kanssa voikin rauhassa leikkiä jalkapallolla :-)
 
Mites ne sukat oikein siellä taas onkaan, ettei vain olisi lentämässä omille teilleen...

Tänään mummilapäivänä neiti teki jälleen kovin tuttavuutta kissojen kanssa. Viikko viikolta hän on kiinnostuneempi noista hännäkkäistä kavereista! Ja ainakin äidin mielestä tyttö ymmärtää jo hyvin kun sanotaan, että ollaan menossa katsomaan kissoja! Miauu :-)

Varaslähtöjä

Helmikuussa helistää, sanoo eräs tuttu mummu, ja kylmähän nyt onkin. Samalla kuitenkin pitkät varjot hangella iltapäivän tunteina, kirkkaan auringonvalon uudelleenpaljastama pöly olohuoneen nurkissa ja lisääntynyt sirkutus vaunulenkin varrella lupaavat jo kevättä.

Jonkin tovin jo olen miettinytkin neidin keväthaalaria, mikä meiltä vielä uupuu. Sellainen löytyikin täältä, suloistakin suloisempi! Nyt tuolta saa vielä tykkääjät alennustakin, niin pakkohan tuo ihanuus oli meillekin hankkia :-)
 
CupCaken keväthaalari 2011 PikkuStellasta

Muitakin varaslähtöjä ollaan otettu. Laskiaiseen lienee vielä noin kuukausi, mutta hernekeitto ja laskiaispullat korkattiin jo. Ensiksimainitusta nyt ei kovin kivoja kuvia saa, mutta nuo toiset herkut on aina yhtä suloisia niin lautasella kuin suussakin :-)


Jonkinlaisia kättentöitä siis nuokin. Langasta tai kankaasta valmistuneita kun ei nyt ole esitellä. Koko syy ei ole edes tuo pieni neitokainen, sillä oma käsikin kärsii jonkinsortin kulumasta, johon rannetuenkin sain. Ja on meillä nyt parin viikon ajan pieni koululainenkin kylässä. Hänen kanssaan meidän tyttökin pääsi eilen lauantaina ekaa kertaa pulkkailemaan, ja hauskaa oli pienellä:)

Aurinkoista helmikuun jatkoa juuri sinulle!

Karkkiraitoja, pilkkukuumetta ja ekoja juttuja

Ei, täällä ei sentään olla sairastuvalla - onneksi - ja lohduttauduta karkeilla (niitä kuluu muutenkin, hih). Allekirjoittanut sai vihdoin viimein sen ensimmäisen vaippulin ommeltua!

Ekaan sisätäyttövaippaan valitsin edullisen kierrätyskankaan päällikankaaksi, kun kirpuilta löytyi  lasten iloisen värinen 104 cm kylpytakki. Kangastakin jäi vielä runsaasti yli muihin pirteisiin ompeluksiin ja askarteluihin. Sisäkangas on pumpulisen pehmeää (baby?)fleeceä. Malli on SK 1/08 mukaan.

Jännä ilmiö tuo kevätkauden vaihtumiseen liittyvä uusi ihastus kaikkea hempeää ja pastellista kohtaan... Syksyisin pidän lähes poikkeuksetta vihreästä, keltaisesta ja oranssista, mutta annas olla kun alkaa tammikuu ja aurinko kimaltaa hangilla tai paistaa muuten vain, halajaa mielikin ympärilleen kaikkea vaaleaa. No, onneksi sitä saa melko kivasti, kuten tämän kauan kaipaamani keksipurkin. Vanha, väärän värinen mutta oikean kokoinen purnukka sai Claes Ohlssonilta ostetuista hyllypapereista uudet vaattet, ja pääsi heti paraatipaikalle keittiöön. (Vaaleanpunaista) vispipuuroakin tuli jälleen tehtyä, kun noita punaisia viinimarjoja tuli niin paljon. Niistä tulee yhtä hyvää puuroa kuin puolukoistakin!

Neiti ei sentään vielä pääse, eikä onneksi halajakaan, keksipurkille, vaikka ensimmäiset alahampaat ovatkin jo ilmestyneet juuri ja juuri näkyviin! Piltti maistuu pienelle piltille vielä toistaiseksi oikein mainioisti:)


Iloista, aurinkoista alkavaa helmikuuta teille!