Pientä hiljaiseloa on täällä blogi-rintamalla taas ollut. Kipeänäkin kerkesin tässä välissä olla, ja pääsiäinenkin tuli vietettyä rauhallisesti kotosalla. Mutta onneksi on jotain valmistakin :)
Osmocat-lapaset
Ohje: Ullasta
Lanka: Dalegarn Falk vaalean ruskea, tummempi Baby Guia - vauvalankaa (100%villa), menekki molemmista n. 1/2 kerää, jäljellä jääneet nöttöset kuvassa
Puikot: kolmosen bambut
Pieniä mokia noihin lapasiin kyllä pääsi mukaan… Poimin mm. toiseen peukaloon enemmän silmukoita, mitä ohjeessa sanottiin (taisin ottaa jopa 6 enemmän..), kun aukko tuntui muuten niin väljälle. No, tulihan siitä peukustakin tietenkin reilumman kokoinen ;-) En ainakaan heti jaksanut purkaa: mieli halajaa ensin aloittamaan jotain uutta… Toisessa lapasessa neuloin lisäksi kuvioita hieman löysemmin, kun pelkäsin siitä tulevan muutoin liian kireän. Heh, minulla on vielä opeteltavaa, juu. Mutta mottoni onkin, että vain tekemällä oppii:) Ja vastahan minä syksyllä aloin noita viiden puikon neulomuksia harjoitella.. Langan menekkiäkin kummastelin, sillä molemmista jäi hyvin jäljelle noista 50 gr:n keristä, etenkin tuota tummempaa, tiukkakierteisempää sorttia. Samoin kävi alla olevien sukkien kanssa. No, ei ainakaan lanka loppunut kesken ;-D
Tähän kuvaan pääsi myös Lanka-lauantain kirpparilöydöksiä: lankaa tietenkin;-), ja puinen hierojan apuri, tai mikä tuon nimi nyt onkaan. Tuollainen kapine olikin ostoslistalla, ja tämän hymy valloitti! Taustalla kurkkii myös uusi sukkakirja, josta olisi tarkoitus seuraavan työn syntyä.
Ne Kuuran kosketus –sukat pääsi vihdoin puikoilta pääsiäisen alussa. Otin sitten niistä kuvia pääsiäistunnelmissa, ja postaan ne tähän näin jälkijunassa, vaikka pääsiäinen juuri selkänsä käänsikin. Hauska oli muuten huomata, että nuo samat tiput vilahtivat aika monessa blogissa pääsiäisen aikaan:) Somiahan ne ovat!
Kuuran kosketus -sukat
Malli: Ullasta
Lanka: Titan Woolin Rubino (80%villa, 20% dralon), menekki suunnilleen 40 gr
Puikot: kolmosen bambut
Sukista olen aika iloinen, sillä tein niihin elämäni ensimmäisen tiimalasikantapään ja sädekavennuksen. Tai aloitin minä jo kerran aikaisemmin kokeilemaan tuota kantapäätä - olisiko ollut joihinkin lahjasukkiin joulun alla - mutta silloin meni hermot ja kantapää päätyi lopulta tavalliseksi. Tällä kertaa onnistui paremmin, ja kannat jopa istuvat:) Sädekavennus oli myös kiva tehdä, onneksi helpompi kuin tuo kanta...
Sitten vähän kissa-asiaa: meidän neiti nimittäin säikäytti minut eilen pahanpäiväisesti. Se kun on aina ollut innokas ulkoilman haistelija. Ikkunoiden kanssa on saanut olla varovainen ekasta päivästä lähtien, kun kissat tähän asuntoon tulivat. Neiti kun lähtisi niin hurjan mielellään ikkunan kautta ulos, huimiin seikkailuihin. Mutta emäntä ei siihen suostu. Seitsemäs kerros on kissallekin liikaa... Niin, eilen sitten kuulin avoimelta parvekkeelta kolinaa. Neiti se siellä kiipeili jäisellä kaiteella!!! Onneksi se saatiin - tälläkin kertaa - ihan sanoilla houkuteltua sisään. Mutta sitä säikähdystä... Hetkeksikään ei saisi unohtaa auki noita ulospääsy-teitä. Meillä on kyllä parvekelasit, jotka pysyy yleensä visusti kiinni, mutta juuri nyt hyödynsimme pakkasilmoja pakastinta sulattaen, ja avasin yhden lasin, jotta kylmä pääsi hyvin parvekkeelle. On se tuo neiti, vaikka se tietää, että ulos mennään vain ja ainoastaan valjaissa ja ulko-ovesta, niin sen pitää silti varoiksi haistella ja koitella noita muitakin reittejä...
1 kommentti:
Piisku on kyllä kauhee hurjapää! Huh! Onneks ei liukastunut kaiteella keikkuessaan!
Toi hierojan apuri on kiva! Siihen kiinnitin heti huomion :) Muukin "kuvausrekvisiitta" on katseenkiinnittävää!
Lähetä kommentti