Lakkeja, kukkia, lintuja, kevättä:)

Melkein kuulee, miten kevät ottaa parastaikaa hurjaa kasvupyrähdystä, ja vihreitä versoja, uusia voikukkia, pieniä silmuja ja muuta jännittävää uutta pukkaa esiin joka päivä. Juuri tällä hetkellä kovalla ropinalla kohiseva sade tietää vain lisää ihmeteltävää pienelle:) 

Aiemmin valmistuneelle kevättakille halusin kaveriksi sopivan lakin. Takin kangasta oli vielä jäljellä ja vuorikankaaksi laitoin valkoista velouria. Lakki on reunustettu vinonauhoilla, joilla se myös solmitaa leuan alta kiinni. Ohje on Juju-kirjasta. Itse olen tähän tyttösen kevätasuun melkoisen ihastunut, mikä näkyy kuvien määrssäkin... 

Keskimmäisessä kuvassa ollaan Turun Eläinhoitolan avoimien ovien -päivillä, kaksi muuta on napattu huvipuistosta vappuna.

Lakkeja meillä taitaa olla jo aika tarpeeksi, tälläisia on ainakin tyttönen saanut tämän kevään aikana. Ensimmäisen jo taisinkin blogata, toinen on ollut jo lumien aikaan käytössä, ja kaksi muuta ovat vähän keväisempiä, kierrätyskankaista ommeltuja.

Miten sitä jo onkaan unohtanut, että vielä jokin aika sitten oli tälläista...

Saippuakuplia luvassa!

Meillä tahtoo joka kevät joku lintuparka kevättohinoissaan lentää kumauttaa olohuoneen ikkunaan. Surullisestihan siinä pesää ja uutta pesuetta laittavan linnun käy.... Jotain halusin keksiä, jottei meidän tarvitsisi tuohon tilanteeseen kovin usein joutua. Kaivoin tilkkulaatikon esiin, ja jotain tälläistä syntyi.. 

Ja vielä tälläistä; värikästä, hassua, mutta näkyy hyvin uloskinpäin;-)

Ja ainakin toistaiseksi on toiminut :) 

Myös makuuhuoneeseen surautin uuden keväisemmän viirin ikkunaa.

Juuu, hankala on kuvata ikkunaa kohti, etenkin jos ei malta odottaa, että ilta-aurinko laskee...

Nyt unille, sateenropsintaa kuunnellen.

Keväisen vihreää

Kevät on kovin mielessä, vaikka eilen tuo vuodenaika pakkia ottikin ja aika reilusti. Muutamien lämpöisten päivien innoittamana ennätin ommella tyttöselle kevätmyssyn, johon olen hirmuisen ihastunut!

Kaava on muokattu mahtavasta  Elsebeth Gyntherin Ompele lapselle (0-4 vuotta) kirjasta, josta niin monessa muussakin blogissa on ommeltu jo vuosia. Kankaina päällisessä Metsolan joustofroteeta, vuorikangas taitaa olla Myllymuksuilta tilattua mangonväristä bambujoustofroteeta. Resori on aivan ihanan väristä Rosa Matildan luomuresoria, ja solmiamisnauha paikkallisen kangaskaupan kanttinauhaa. Väri oli sattumalta hyvin lähellä tuota resoria:)

Keväisempiä ilmoja odottelee myös tämä uusi kevättakki.

En oikein vielä viime keväänä osannut takkeja tytöllä käyttää. Nyt jo isomman tytön ylle takki löytää varmasti kerran jos toisenkin kauppa- ja kaupunkireissuilla :-)

Malli jälleen Gyntheriltä. Päällikangas ihana käyttämätön retrokangas, vuorina samaisen paikallisen kangaskaupan (Jätti-Rätti) tikkivuorikangas, joka on aivan ihanaa ruohonvihreän sävyä! Vetoketjukin löytyi sieltä.

Niin, ehkäpä nuo saavat vielä ainakin tämän viikon odotella sisätiloissa, sillä ulkona näyttää tälle...

Rauhallista hiljaista viikkoa Sinulle!

Hankikannon aikaan

Hieman takaperoisesti tätä blogia nyt päivitetään, kun nuo hangetkin näyttävät jo ohenevan kovaa vauhtia. Mutta vielä pari viikkoa sitten näytti noinkin talviselle.

Nirskun narskun sanoi kengät ja pulkka rahisi aikuistakin kantavaa hankea pitkin:)

Ompelun saralla on koitettu harjoitella yhä hankaluuksia tuottavaa resorilla kanttaamista. Miten tuo onkin joskus niin vaikeaa... Resori kiinnittyy vielä nätisti kankaaseen ja joustaakin hyvin, mutta kun ajan kaksoisneulalla ylitse, venyy tuo kangas vähän turhankin usein.. Tällaisen tunikan (Amima-tunika, 98 cm, Ottobre 4/11) valitsin, kun tuossa on noita kanttauksia vähän joka reunassa.

Takaperoisesti esittyvät nämä käsityötkin tällä kertaa. Viime vuoden puolella innostuin ompelemaan noita haalarihousuja. Kokeilin muokata Gyntherin kaavaa joustavalle kankaalle sopivaksi. Ensimmäisissä haalareissa en tehnyt paljoakaan muokkauksia, ja aika väljät ja isot näistä tuli kyllä.

Seuraavat istuvatkin erittäin hyvin, ja ovat olleet ahkerassa käytössä.

 Materiaalina molemmissa samettitrikoo, applikaatiot sekalaisista tilkuista.

Jospa seuraavaksi jotain keväistä!

Leppoisaa viikonloppua :-)

Kissamekko, junapaita ja muuta pehmeää

Pehmoista piisaa, nimittäin ulkona, niin kaunista ja valkoista:) Ja niin paljon, että eilen meinasi hartiavoimat loppua lumikolan varressa (ukkokulta oli reissussa, joten pitihän minun hieman auttaa ja tietä keventää, jotta tuo pääsi vielä illalla kotiinkin..)

Mutta lystiä on pienellä, vaikkakin tepsuttelu voi olla välillä hangessa haasteellista..

Sitten ompeluksiin. Tätä toistakaan ihanaista Muru-neulosta en kovin pitkään malttanut säästää.

Tein siitä tunikan, mutta tällä kertaa hieman isommilla mitoilla ja hihoihin lisäsin resorit, jotta kävisi vaikka vielä ensi syksynäkin. Nyt nuo hihat ovatkin juuri sopivat, kun nuo resorit kääntää ylös. Kangas ei aivan riittänyt koko hihoihin, joten leikkasin ne tuosta sydänvelourista, jonka ostin Kestovaippainfon kirppikseltä. Punainen resori Jätti-Rätistä.

Tuo kaula-aukko vain tuottaa yhä harmia, ja tuli jälleen turhan suureksi, purkasinkin jo kerran.. Vasta mekon ollessa jo käytössä tulin lukeneeksi ohjetta (Tilda-tunika, Ottobre 6/07) jonka mukaan saumanvaroja ei lisätä kaula-aukkoon... Minäpä tietenkin lisäsin saumanvarat tuohonkin.

Peruspaidan (kurssitoverilta sain kopioida Ottobren valmiskaavan, sellaisen missä on pelkästään tuon paidan kaavat, tarkempaa kaavanumeroa en laittanut ylös...) kaavalla tein tytölle aluspaidan Sampsukasta tilatusta ohuesta luonnonvalkoisesta merinovillasta. Resorit samaisen paikan pikkupaloja samaa, mutta hieman paksumpaa, kangasta.

Pikkis-neiti intoutui eräänä päivänä tutustumaan lähemmin minun vanhaan nukkekotiini. Juu, onneksi äiti on säilyttänyt tämän!

Mahtuihan tuo kissaneiti sinne juuri ja juuri, mutta kääntyminen olikin vähän hankalampaa.. Minne mahtoi olla kissa matkalla:)

Siskon pojalle, ihanalle suloiselle kummipojalleni, ompelin syntymäpäivälahjaksi junapaidan. Isoin applilkaationi tähän asti.  Paidan etupuolella on veturi ja yksi vaunu, takana kaksi vaunua. Ekan kerran tajusin laittaa tukikangasta myös tuon paitakankaan nurjalle puolelle...

Jotenkin onnistuin kuvaamaan niin, että tuon vaunun toinen pyörä näyttää aivan vinolle... Ei se ihan noin kallellaan tainnut ajaa mokoma! Olisikohan ollut tuulista pihalla...;-) Jospa saisin paidasta vielä sovituskuvia, niin lisäilen:)

Tässä vielä paita takaa.

Koko on siinä 104 cm (toivottavasti), malli piirretty valmispaidan mukaan. Kangas valkoista ja v-sinistä joustofroteeta Jätti-Rätistä, resori Royal -tuotteelta, applikaatiot tilkuista.

Aurinkoista ja ihanan talvista hiitolomaviikkoa Sinulle!

Villakissan poikaselle kissamaisia asuja

Tytölle halusin toisen talvimyssyn, jotta olisi molemmilla haalareilla omat, väriin sopivat myssyt. Royal-tuotteen salaisesta paketista löytynyt ihana Kioskikissa-velour sopi väriensä puolesta pihahaalarin kaveriksi. Ja onhan tuo suloinen muutenkin:) Kangas ei tosin riittänyt ihan toivomaani asetteluun, jossa tuo kioski olisi ollut aivan keskellä pipoa, mutta menee tuo noinkin. Ohje jälleen tuttu ja hyvä täältä.

Tytöltä puuttui niin ikään myös sopivan kokoinen ja lämmin villatakki. Minun neulomiseni ovat tätä nykyä surullisen vähäiset, joten koitin ommella jonkin kivan nutun. Valmistuihan tuo nopeammin. Samaa ihanaa kissakangasta tässäkin. Ruskea velour on Sampsukalta. Idean tuollaiseen nuttuun Irinka itseteossa -blogista. Kaava on muokattu peruspaidasta, koko noin 86/92 cm.

Ja villatakki vielä takaa. Näitä voisi tehdä lisääkin, kiva päällä, nopea tehdä:)

Jokin aika sitten meitä tytön kanssa onnisti ja voitimme kivassa blogiarvonnassa aivan ihanan palkinnon:)  Mekosta tyttö on niin iloinen, ja minustakin on kiva saada tytölle jonkun toisen itse tekemä vaate. Muutoin kun niitä tulee vain äidin ompelukoneesta, joskus puikoiltakin...

Lämpimät kiitokset vielä kerran Annen ompeluksia -blogiin!:)

Kirpakkaa pakkasviikonloppua jokaiselle täällä piipahtavalle :-)

Nallen pulkkaretki ja pöksyt siskontytölle

Täällä niin iloitaan, kun tuota kauan kaivattua lunta on vihdoinkin saatu sen verran, että pulkkakin pääsi käyttöön! Tytön kanssa ollaan pihalla pulkkailtu posket ja nenänpää punaisiksi:) Hauskinta tytöstä on kuitenkin saada vetää Iso Nallea pulkassa.

Ja sitä pulkkaa pitää siis vetää itse, mutta äidin sylistä... No, kaipa sen ymmärtää, kun jalat on vielä kovin pienet, ja lunta kuitenkin maassa jonkin verran. Lisäksi paksu vaatettoppaus yllä, niin eihän se liikkuminen kovin ketterää ole..

Siskontytölle ompelin toivomuksesta sydänpeppuhousut.

Kangas on ruskeaa velouria Sampsukasta (ihanan pehmeää ja paksua!), applikaatio velourtilkuista ja resori Royal-tuotteelta. Minulla ei ollut kotona sopivaa kaavaa, piirrettynä oli vain nuo Vilkas-pöksyjen 92 cm kaavat.. Ja pöksyt halusin nopeasti postin matkaan. Niinpä koitin tuota kaavaa parhaani mukaan sopivaksi muokata. Aluksi tuo vyötäröresori jäi liian suureksi. Purkasin sen ja sitten taisi tulla parempi, vaikka tylsäähän tuon saumuriompeleen purkaminen onkin...

Talvista viikon jatkoa!

Pieni punahilkka ja karhu

Tilasin minäkin, ensimmäistä kertaa, Tikbumsan blogissa olleen tarjouksen houkuttelemana noita ihania Muru-kankaita palaset. Ja voih..olen kyllä täysin myyty!

Etenkin tämä Otso-neulos, iki-ihana karhukuosi, juuri tässä värissä, siinä on jotain niin ihanaa. Kankaat olivat ilokseni myös mukavanlaatuisia, paksuhkoa, lämpöistä ja pehmoista! Ja mieltä lämmittää, että ovat luomua.

Karhukankaasta tuli nalleista pitävälle tytölle oma Karhu-mekko:) Kaavana Ottobren 6/07 Tilda-tunika, koko 92 cm hieman pienennettynä. Minä vain onnistuin taasen hieman möhlimään kaula-aukossa ja sain siitä jälleen vähän turhan ison..

Mutta käyttöön mekko pääsi, ja kerran tyttö jopa itse valitsi muiden mekkojen joukosta juuri tämän Karhun:)

Jokunen viikko sitten ompelin pieneksi käyneen kypärämyssyn tilalle uuden. En ole noita ennen ommellut, enkä edes kaavaa löytänyt. Ompelukurssin opettajan kanssa etsimme, mutta ei löytynyt kuin tavallisen myssyn kaava, josta opettaja piirsi kypärämyssyn kaavan. Hieman iso tuosta ehkä tuli, saumanvaroissa olisi vieläkin varaa ottaa pois. Kangas on vuosi sitten Sampsukasta tilattu merinovillapalanen, ihanan pehmeä, ja ihana väri..Tulee ihan Punahilkka mieleen, ehkäpä juuri tuon väljyyden ansioista..

Lähipiirin pienille pojille huristaa omat automyssyt joulupukin konttiin. Kaavana jälleen Kukikkaat kuosit -blogista kiva ohje. Kangas oranssia sydänautovelouria KVI:n kirpparilta, vuori bambu-villaa Hanhelilta, korvilla tuulensuojat ja yläreunoissa palaat heijastinnauhaa.

Aika hyvin taitavatkin heijastaa, kun salamalla koitin kuvata!

Miehelle sain lopultakin syntymäpäiväsukat valmiiksi. Lankana Novitan 7-veljestä musta ja vihreä, malli Kohoneulesukat Novitan uudesta Sukkalehdestä. Kiva malli, helposti sai tuollaisen nätin pintakuvion.

Kissaneiti lekotteli Mummilassa niin ruhtinaallisesti sohvalla, ja mukavahan tuolla oli, siinä on mistä ottaa mallia näin joulutohinassa...

  Rauhallista joulua myös Sinulle, joka täällä piipahdat!:)