Suunnitelmissa kun on ollut jo aivan liian kauan tehdä tytölle päiväpeitto. Nyt kun päiväunipeittokin alkoi käydä pieneksi, sain ajatuksen yhdistää nuo kaksi tarvetta. Näin syntyi pehmeä ja lämmin tilkkupeitto, jonka toinen puoli on valkoista fleeceä (ihan vain Ellokselta tarjouskorista löydettyä). Kanttaisin myös tuolla samalla fleecellä reunat helposti kääntäen sen oikealle puolelle.
Jospa tämä nyt jonkun aikaa toimisisi, pituutta ainakin tuli toista metriä, leveyttäkin jotain 80-90 cm.
Vauvalle tein unipussin Kestovaippakaupan Apilajoustiksesta, vuorena Jätti-Rätin leppistrikoota.
Yläosaan piirsin kaavan Gyntherin potkuhousuista (1-v. koko), tuohon kainaloon asti, ja lopun piirin vapaalla kädellä. Pohjassa on vetoketju, olalla nepit. Pituuden puolesta taisi tullakin aika reilu, pitäisi mennä ainakin ensimmäiset puoli vuotta, ehkä jopa vuodenkin, katsotaan sitten.
Kokeilin vielä kerran tuota potkuhuosujen ompelua, tällä kertaa Ottobren 3/06 kaavalla, koko 56 cm.
Kaksi kertaa purkasin tuon haarakiilan, ja kolmannella kerralla en enää sitä saumurilla surauttanut, vaan leikkasin uuden palan ja aputikkasin sen ensin käsin paikoilleen. Tuli heti parempi, kunpa olisin malttanut jo ekalla kerralla.... Kangas ompunvihreää velouria HannanKankaasta, applikaatiot Sampsukan Huhuu-joustista. Noissa vauvanvaatteissa olen kokeillut ensimmäistä kertaa joustavaa suoraommelta resorilla kanttauksissa. Toisinaan tuleekin ihan siisti, toisinaan vähemmän siisti. Näissäkin potkareissa ei resori kiinnittinyt joka kohdista, eikä siitä sitten enää tule kovin siistiä, kun jälkeenpäin korjaa. Ehkä se kaksoineula on sittenkin parempi, vaikka sen kanssa saakin välistä vääntää...
Pienet tumput tein jo hieman aiemmin norsutrikoosta, vuorina ohutta bambuvillaneulosta. Tässä vielä kaikki (viimeiset?) vauvaompelukset yhteiskuvassa. Vauva saisikin jo pian tulla, yliajalla jo mennään...
Keväistä (äitien)päivää ihan kaikille täällä piipahtaville!
3 kommenttia:
voi kuinka iiiihana peitto! upea unipussukka ja hienot potkarit! resoria kannattaa muuten kokeilla tikata myös kolmipistesiksakilla - kiinnittyy paremmin kuin joustavalla suoralla :) ja tulee musta kauniimpi kuin kaksoisneulalla...
Iso kiitos vinkistä, kokeilen heti seur. ompelussa tuota kolmipistesiksakkia!:)
Ja kiitos muutenkin ilahduttaneesta kommentista! Onneksi tyttökin kelpuutti päiväpeiton, vaikka siinä ei pelkkiä kisuja ollutkaan, kuten aluksi vähän lupailin...:-D
Oikein kivoja. Tiedän tuon ongelman potkuhousujen haarakiilan kanssa. En ole koskaan ollut mikään nero ompeluksissa ja opin isoäidiltäni taidot, mutta rahapula nuoruusvuosina pienen lapsen kanssa ajoi myös suurempiin ompeluprojekteihin eli lastenvaatteisiin. Tilkkutyöt olivat aina lähellä sydäntäni, kun niissä sai olla jotenkin luovempi.On tosi kiva katsella noita sinun hienoja vauvanvaatteita ja lukea omista "ongelmistasi". Tulee sellainen olo, etten ihan hakoteillä ollut silloin nuorena äitinäkään. Kiitos hauskasta blogistasi. Nyt olen viikon koneelta poissa, lähden Belgiaan rannikolle tyttökaverini kanssa, toipuilemaan maksansiirrosta.
Lähetä kommentti