Pieni päivitys tehdyistä töistä

Uuteen arkeen tottuminen kahden pienen tyttösen kanssa vie varmasti vielä tovin, mutta pikkuhiljaa olemme päässeet mukaviin arkipuuhiin takaisin. Tällä viikolla kävimme jo kolmisin puistossakin (vaunuihin hankitun seisomalaudan ansioista, matkaa puistoon kun on jotakuinkin 2 km/sivu), mitä isompi jo on odottanut kovin.

Pikkuinen nukkua tuhisee vielä hyvin, joten äidille on löytynyt muutama hetki vietettäväksi myös ompelukoneen ääressä. Jotain pientä on siis valmistunut, ja kaikki heti tarpeeseen.

Aloitetaan kuitenkin tästä, joka ehti valmiiksi jo ennen vauvan syntymää. Isosisko sai heppahupparin Selian Runoratsujoustiksesta, kaavana Panda-huppari (Ottobre 3/12), muokattu isommaksi vastaamaan noin kokoa 98 cm. Hihat Jätti-Rätin valkoista joustista.

Tästä tuli kyllä kiva! Hatun ja housut tein jo viime kesänä, ja sopivat vielä tänäkin kesänä hyvin. Housut taisikin olla silloin vähän turhan suuret.

Samalla hupparikaavalla tein myös pikkusiskolle omansa, toki kokoa 62 cm. Murun kissa-neulosta riitti vain etu- ja takakappaleisiin, joten jatkoin sopivan punaisella joustiksella (taisi olla Myllymuksuilta).

Etuosan kanttasin bambukankaasta jääneellä piiiitkällä suirolla, ja se onnistui mielestäni kivasti, ja sävykin on juuri sopiva:) Muuten olenkin huppariin tyytyväinen, mutta itse huppu vain on hirmuisen iso...

Hupun vuoritin Jätti-Rätin leppistrikoolla. Kokomerkki Sampsukalta, Made in Finland -merkkejä löysin kerran kirpparilta pussillisen halvalla. Muuten olenkin huppariin tyytyväinen, mutta itse huppu vain on hirmuisen iso...

Vauvalle tein myös puolipotkarit, kaavana Ottobren 4/2004 potkarit kokoa 56 cm, kangas Kangashamstereista.

Isompi tyttö tarvisi näin kesän alettua kevyitä piha-/hiekkalaatikkopöksyjä. Yhdet surautin Pehemiän retroraita-joustisksesta Saimin (Ottobre 1/09) kaavalla, taskun tein pienestä traktori-joustistilkusta. Koko 98 cm, tosin resorit on kyllä sen verran reilut, että menevät vielä ensi kesänäkin mainiosti.

Vauva tarvitsi toisen peiton, ensimmäinen Muru-tilkuista tehty kun päätyi vaunupeitoksi. Tein hänelle pinnasänkyyn  tilkkutäkin joustofroteetilkuista, toisella puolen ompun vihreää fleeceä.

Tässä vielä yhteiskuvaa noista tekeleistä.

Paljon olisi suunintelmia, ja vähän oikeaa tarvettakin, mitä seuraavaksi ommella. Kankaitakin piisaisi, sillä niitä on tullut hankittua viime viikkoina aika reilusti... Harmi vain, kun ei kangaspaketin mukana tule sitä ompeluaikaa ;-D